sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Lauantai retkellä

Ei siinä että tekee sitä mistä pitää, vaan siinä että pitää siitä mitä tekee, piilee onnen salaisuus.— James Barrie

Aikaisin lauantai aamuna hyppäsin bussiin yhdessä monen muun naisen kanssa. Ullalle erityiskiitos siitä kun viitsit hakea minut kotoani ja muutenkin, kun lähdit seurakseni.

Suuntana meillä oli Lankatalo Tapion kauppa Kauhajoella.
Bussissa kuului paljon juttelun sorinaa, naurua ja puikkojen kilinää. Ihan niin parasta! 

Ensimmäisenä, kun pääimme paikalle meille tarjottiin pullakahvit. Mitä palvelua! No, jokainen meistä hotkaisi kahvit nopeasti kurkkuunsa ja sit lähdettiin kiertämään 800 neliön lankaparatiisia.



Kovasti oli tutkittavaa.. Vaikka meitä oli lähes 30 matkalla ja liikkeessä oli myös "normaaleja" asiakkaita niin tungosta siellä ei ollut.


Me livahdettiin ensimmäisenä tutkimaan matonkuteita. Vaikka mulla on suunnitelmissa maton virkkaaminen niin maltoin mieleni hienosti.



Helppoa se ei kyllä ollut..


Löysin kyllä myös korin, jossa oli lähes kaikki mahdolliset inhokkilangat


Tämä lasten tunika kiinnitti huomioni hyvin varhain. Voisin hyvinkin kuvitella kutovani itselleni vastaavan tunikan. 




Kuten myös tämä. Niin herkkä! Tuo pääntie tuntui sellaiselta toteuttamiskelpoiselta.



Olipa mukava erilainen päivä! :D





sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Vanhasta ikivanhaan

Pitkän työpäivän jälkeen sanot:
-Olen jo vanha.
Istun hiljaa sinua katsellen
ja näen harmaissa hiuksissasi
valonsäteen,
ja silloin kuin itselleni sanon:
-En ole huomannut.
-Viljo Kajava-



Monta kertaa olen ajatellut, että on pakko saada vanhan poljettavan Singerin kone esille, koska tiesin sen kauniiksi. 

Niinpä sitten pyysin isin apuun, kun CRPStä johtuvan aistiyliherkkyyden tiesin, että itse en mitenkään voi konetta esille ottaa...

Kone on kaunis joo, mutta pöytätaso näyttää helvetilliseltä






Samalla siinä sitten kysyin isiltä, kuinka voisin pöytätason korjata. Juu, ei muuta kuin viiluttaa uusiksi. Helppo homma, ostat viilua ja silität sen paikoilleen..

Ööööh!!!

Kaksi viikkoa katselin tuota hirveää pöytätasoa kunnes tänään sain kuningasajatuksen...


Jossain minulla pitäisi olla iso muovikassillinen yli 20-vuotta sitten virkattuja lappusia joista piti tulla päiväpeitto. Ei tullut ei! Lappuja oli sen verran, että ei paljon olisi tarvinnut virkata lisää niin tarvittava määrä olisi koossa. Tiesin kuitenkin satavarmasti, että En Ikinä alkaisi peittoa neulomaan kokoon.

Laput löytyivät ilokseni ensimmäisestä paikasta mistä etsin ja samalla löytyi myös eräs täysin uudenveroinen nahkatakki (JEE!!!), joka on ollut hukassa pitkään. Siitä piti tulla DIY juttu -ehkä pian tuleekin.

Kaivoin pussin esille, kauhistelin äklöä hajua ja kiikutin laput tuulettumaan. Sillä aikaa mietin, josko sittenkin virkkaisin peiton..  
Tekosyyksi päätökselle etten virkkaa käytin sitä, että en muista mistä lappusten ohjeen sain. 

Istahdin (lue: makaan läppäri sylissä ) koneelle ja just, ihan äsken muistin kenen ohje on ja mistä sen löytää --->

(Kuva napattu netistä, Mary Olki-virkattuja vuodepeitteitä)

Kuningasajatus (oli pakko katsoa Wikipediasta mitä moinen sana oikeasti tarkoittaa) jatkui
 siten, että päätin virkata lappusista koneen päälle liinan.
Sanoista tekoihin..

Kukkien väliin jäi kolot, koska pieniä välikappaleita ei samasta pussistä löytynyt. Päätin siis neuloa samoja kukkia työn nurjalle koloja peittämään.


Kovasti tarvitsee hienosäätä tuota viritelmää ennenkuin se läpäisee lopullisen laadunvalvontani, mutta saa kelvata näin siihen asti...


...siihen asti, kun kissat repivät sen alas...



Loput laput odottelevat pussissa roskiin menoa. Vai pitäisiköhän ne pestä ja valkaista niin niistähän voisi silloin keksiä vaikka mitä!
Mitäs sinä suosittelisit tekemään?











(Pitkästä aikaa kuvat napattu kameralla eikä tabletin kameralla...)



lauantai 12. maaliskuuta 2016

Et kai sinä vain unohda suojella minua?"
"En toki, en ainakaan niin kauan kun sinä muistutat minua siitä."
(Niiskuneiti ja Muumipeikko)


Ei, me emme ole tulossa isovanhemmiksi mutta sisareni tytär miehensä kanssa odottavat esikoistaan.


Mikään ei tuoksu paremmalta, kuin vauva!
Tämä maha-asukki on jo nyt hiippaillut sydämeeni ja tokihan pienokaiselle piti jotain alkaa tekemään.


Peitteen alkuhan se tämä on. Värit valikoituivat sen mukaan, mitä nyt ajattelin sopivan niin tytölle kuin pojallekin.

Samalla periaatteella valikoin värin tekeillä olevaan haalariin. Ohje löytyi muistaakseni viimeitä edellisestä Novita lehdestä. 
Hieman yritän ohjetta noudattaa, mutta mä oon auttamattoman surkea siinä. Tykkään sävelellä omiani ohjeen joukkoon lähes aina.


Mukavasti olen päässyt alkuun :)
Ja juu,  pitäisi muistaa aina ottaa kuvat päivävalossa, kun siinä vaiheessa, kun aloitan postauksen olen liian laiska kuvaamaan uudestaan. Ehkä joskus vielä opin.

Valmistakin on jo tullut, mikään ongelma se ei ole kun kerran mini kokoista kutoo. Äkkiä tulee valmista ja kuten näette niin maha-asukin sukupuoli paljastettiin ♡





____________________________________________

Saanko kysyä neuvoa?
Kesäksi huivi tästä langasta sanoi ystäväni, kun sanoin virkkaavani siitä tiskirättejä.

Mutta mikä huivi???


Lanka on 100% bambua ja kerässä on 440m.